Lääkinnän oppitunti

Viestitonttu Seppo katselee maanantaiaamuna sateen juovittamasta museon ikkunasta linnan suuntaan ja miettii mitä näin kurjalla ilmalla voisi tehdä. Pioneeritonttu Jaakko ja tykistötonttu Vilho ovat kyllä sateellakin ulkohommissa, mutta Sepolla ei ole sadevarusteita ja Seppo epäilee että uusi hieno tonttumyssykin huopuu kostealla ilmalla.

Mutta sitten Seppo muistaa  korurasian, jonka sisällä oli mielenkiintoinen kirja ja niin Seppo hipsuttaa kokeilemaan olisikohan "Mustan aukon" ovi tänäänkin raollaan. Sepolla käy tuuri, sillä ovi on kuin onkin jäänyt taas sen verran avoimeksi, että kyllä siitä yksi tonttu mahtuu kulkemaan.

Rasian kansi on  tiukassa kuten viimeksikin,  mutta aikansa äherrettyään Seppo saa kannen auki ja kaivelee rasian pohjalta ohuen ruskeakantisen kirjan esiin. Kirjan kannessa lukee: Lääkintäaliupseerin oppikirja. Onpa mielenkiintoinen opus tuumii Seppo ja uppoutuu tutkimaan kirjan sisältöä tarkemmin.

Kirjan etulehdellä lukee, että sen sisältö on käyttöön hyväksytty oikein Puolustusministeriössä  toukokuun 30 p:nä vuonna 1922 ja alla lukevat myös ministeri  Bruno Jalanderin ja lääkintämajuri  ja saniteettiosaston v.t. päällikkö Emil Luukkosen nimet.

Puolenpäivän aikaan myös Jaakko ja Vilho ovat kyllästyneet vesisateeseen ja alkavat ihmetellä mihin Seppo on taas kadonnut. Lopulta kun nälkä alkaa kurnia vatsaa he päättävät käydä katsomassa onko toimistoväen jääkaappiin jäänyt mitään naposteltavaa. Yleensä keittiön pöydällä on kaikenlaista hyvää, piparkakkuja ja pikkupuusteja ja aika usein myös unohtunut maitopurkki ja johtaja Jaakon makoisa sokeripaketti.

-Mitä sinä oikein luet kysyvät tontut yhteen ääneen ja pelästyttävät Sepon, joka lojuu tyytyväisenä kirjaston sohvalla ja lukee kirjaansa.

-Tämä on tosi mielenkiintoinen opus kannattaisi teidänkin katsoa, niin osaisitte antaa tarvittaessa ensiapua  vaikka vahtimestari Kaitsulle, jolle sattuu harva se päivä pikku tapaturmia.

-Sanotaanko siellä mitä pitää tehdä kun joku sahaa vaikka sormeensa, kysyy Vilho sillä hän on juuri edellisellä viikolla nähnyt Kaitsun teloneen kaksi sormeaan.

-Tjaa, katsotaan kyllä täältä löytyy haavojen ja luunmurtumien hoidosta ihan oma lukunsa.

- Mehän voitaisiin harjoitella sidosten tekemistä, sillä huomasin, että keittiön ikkunalla on museonjohtaja Jaakon Miehikkälästä tuoma vihreä ensiapulaukku, sanoo Jaakko innoissaan.

 

Sopii mutta ensin syödään, sanoo Vilho ja rapsuttelee taas vatsaansa. Näin keittiön pöydällä puustipussin ja jääkaapissa voisi olla vielä muutama johtajan eväsleipä.

Niin tontut astuvat keittiöön ja Vilho ja Jaakko ripustavat sateessa kostuneet tonttumyssynsä kuivumaan keittiön patterin päälle.