Joulukuun kahdestoista luukku: Jääkärit

Torstaina ennen museon avautumista Vilho, Jaakko ja Seppo ihmettelevät perusnäyttelyn ensimmäisen kerroksen lattiaan liimattua hienoa karttaa, Jääkärien tie 1915-1918.

– Kylläpä on merkillinen kartta, ihmettelevät tontut. 

– Kartta kuvaa jääkärien reittiä Suomesta Lockstedtiin koulutukseen ja sieltä takaisin Suomeen, toteaa Seppo.

Ja Vilho kertoo suomalaisista jääkäreistä:
-Suomesta lähti Saksaan Lockstedtin leirille koulutukseen vajaa 1900 miestä. Jääkärien ikäjakauma oli laaja (15- 50 vuotta), myös heidän sosiaalinen taustansa oli laaja; eniten jääkäreitä tuli opiskelijoiden ja työläisten joukosta, noin kaksi kolmasosaa koko määrästä. Lockstedtin kurssia onkin nimitetty ylioppilaiden ja työläisten pataljoonaksi.

Koulutuksen päätyttyä jääkärit palasivat takaisin Suomeen kahtena pääjoukkona, joista jälkimmäinen saapui Vaasaan 25.2.1918. Jääkärit osallistuivat vuoden 1918 taisteluihin Suomessa valkoisten puolella merkittävällä panoksella.  Taisteluihin Suomessa osallistui 1261 jääkäriä, joista kaatui 131 ja haavoittui 238. Myöhemmin jääkärit olivat merkittävässä osassa luotaessa ja kehitettäessä itsenäisen Suomen puolustusvoimia. Heidän merkityksensä oli tärkeä myös Suomen sodissa 1939- 45.

Jääkärit toivat mukanaan myös Sotilaskotiaatteen tänne Suomeen ja vuoden 1918 loppuun mennessä meillä olikin avattu jo 16 Sotilaskotia. Meillä täällä museolla onkin vuoden loppuun asti esillä myös Hohenlockstedtin vanhan sotilaskodin näyttely, toteaa Vilho.

Täällä Hämeenlinnassa vietettiin tänä vuonna 26. helmikuuta upeaa Jääkärien kotiinpaluun 95-vuotismuistojuhlaa. Tilaisuuden yhteydessä naulattiin myös juhlallisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla uusi jääkärilippu, jonka näemme tästä lähin jokaisessa puolustusvoimain valtakunnallisessa paraatissa, toteaa Vilho.

–Tuo Jääkärien matka Saksaan oli todella vaarallinen, toteaa Seppo. 
–Kyllä, jääkärit olivat rohkeita miehiä jotka halusivat taistella Suomen itsenäisyyden puolesta, vakuuttaa Jaakko.

Myös Jaakko innostuu tarinoimaan taas pioneereista:

– Syksyllä 1915 suomalaisten muodostamaan harjoitusosastoon perustettiin kivääri- ja konekiväärikomppanioiden lisäksi pioneerikomppania. Komppanian vahvuus vaihteli 152 ja 221 miehen välillä. 

– Jääkäripioneerien koulutus perustui vankkaan jalkaväkikoulutukseen, mutta heidän lisäkoulutukseensa kuului myös kenttälinnoitustyöt, sillanrakennus ja vesistöjen ylimeno, hävitystytö ja valonheittimien käyttö sekä erilaiset rakennustyöt. Pioneerikoulutus olikin jääkärien erikoiskoulutuksista teknisin ja monipuolisin. Koulutus osoittautuikin käytännössä erittäin tarpeelliseksi, toteaa Jaakko.

Jaakko esittelee vitriiniä jossa ovat esillä piikkilankasakset sekä jääkärien komppanian oppikirja vuodelta 1915 sekä saksalainen Parabellum P08 eli Luger.

Seppo taas kertoo miten osalle pioneerikomppanian jääkäreistä annettiin myös puhelin- ja viittoilulippukoulutusta vuodesta 1915 alkaen. Koulutus laajeni vuonna 1916 myös sähkötys- ja radiokoulutuksen puolelle. Kun jääkäreitä lähetettiin takaisin Suomeen vuonna 1917 tekemään valmisteluja mahdollisen sodan varalta, oli joukossa myös viestikoulutuksen saaneita miehiä, päättää Seppo selostuksensa.

Vitriinissä on esillä Saksalainen kenttäpuhelin noin vuodelta 1915 sen valmistaja on Simens&Halske.

Lisäksi vitriinissä on myös saksalainen kenttäjohdinkela ja venäläinen kenttäpuhelin sekin noin vuodelta 1915. Valmistajana L. M. Ericsson Pietari.

– Niin, tuolla seinällähän onkin esillä merkkien näyttämiseen käytetty viittoilulippupari, sanoo Vilho.

– Kyllä täällä perusnäyttelyssä on sitten esillä hienoja tavaroita, huokaavat tontut yhteen ääneen.

– Mutta nyt onkin jo lounasaika, joten mennään katsomaan mitä herkkuja ravintola tänään meille tarjoaa, toteaa Jaakko.