maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulukalenterin kahdeskymmenes kolmas luukku: raketinheitin

Maanantaina museolla alkaa käydä vilske jo kymmenen jälkeen aamulla, sillä asiakkaat tulevat hakemaan tilaamiaan joululaatikoita Lounasravintola Militariasta. Ravintola myös tarjoaa joulupuuroa kaikille asiakkaille.

Linnea touhuaa tonttulan keittiössä valmistellen aattoateriaa eikä ehdi ränään laittaa lounasta tonttupojille. Joten jollakin mahan murina on puolenpäivän aikaa saatava hiljaiseksi, tuumaa Vilho.


- Hei katsokaa tässä kyltissä lukee, että tänään ravintola tarjoaa joulupuuroa kaikille asiakkailleen. Eiköhän mennä mekin syömään lautasellinen hyvää riisipuuroa ja rusinasoppaa, tuumaa Jaakko.

- Tuollahan istuu museonjohtaja Jaakko, Sirkka sekä Kalle ja Leenikin puurolautanen edessään, huomaa Seppo.

- Kyllä me tällä puurolla pärjätäänkin iltaan asti, jolloin Linnea on luvannut jotakin päivällistä, tuumaa Vilho.
- Kyllä onkin hyvää puuroa toteavat tontut yhteen ääneen. - - Minä haen vielä toisenkin satsin tuumaa Vilho.
 - Ja kun on syöty mennään katsomaan vielä raketinheitintä näyttelyn toiseen kerrokseen, päättää Vilho.

-Kappas taskuistani löytyy vielä suklaakonvehteja joita saimme joulupukilta, kun olimme joululahjaostoksilla Hämeenlinnan keskustassa, huomaa Seppo.
- Syödään nämä suklaat jäkiruoaksin, näistä tulee kaksi per nuppi, tuumaa Seppo.

- Tämä on 150 mm:n  raketinheitin vuodelta 1941, esittelee Vilho oman aselajinsa kalustoa.

- Heittimen alkuperäinen saksankielinen nimi sumuheitin viittaa sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen savutusten levittämisessä. Tehokkaat sirpalekranaatit muodostuivat kuitenkin sen keskeisiksi ammuksiksi, kertoo Vilho.


Raketinheitin muodostuu kuudesta rakettien lähtöalustana toimivasta putkesta, jotka on asetettu kehäksi 37 mm:n panssarintorjuntakanuunan (37 Pstk 35/36) lavetille. Lavettiin on lisätty kääntyvä etutuki. Muuten sileissä putkissa on kolme ohjausraidetta. Raketin etuosassa on ruutiajopanos joka sytytettiin sähköisesti.
Taaksepäin purkautuva kaasu ohjattiin viistoon porattujen suuttimien läpi, mikä sai raketin vakauttavaan kiertoliikkeeseen akselinsa ympäri. Räjähdepanos on raketin takaosassa, jolloin sirpale- ja painevaikutus tehostuivat, päättää Vilho luentonsa raketinheittimestä.
- Olisi hienoa nähdä sen ampuvan toteavat Seppo ja Jaakko yhteen ääneen.
- Miten pitkälle sillä voi ampua, tiedustelee Seppo
- Kantama on 6,9 km, toteaa Vilho.
- Mainittakoon vielä, että tämä näyttelyn raketinheitin on ainut Suomessa säilynyt niistä 15 heittimestä, jotka tulivat maahan jatkosodan loppupuolella, päättää Vilho.

- Linnea muuten mainitsi aamulla että meidän pitää tamppata ne tonttuasumuksen räsymatot, muistaa Seppo yllättäen.
- No ei sitten auta kun lähteä mattoja hakemaan muuten ei saada sapuskaa illalla toteaa Jaakko.
- Täytyy pitää sitten kiirettä nyt on kohta jo aivan hämärää, sanoo Vilho.

Ei kommentteja: