Tiistaina ulkonäyttelyalueella käyskennellessään pioneeritonttu Jakko huomaa uuden näyttelyesineen. Esine on varmaan ilmestynyt piha-alueelle maanantaina, kun tontut olivat vielä nukkumassa. Lähemmin, vähän ruosteista sekä mullan ja sammaleen peittämää esinettä tutkittuaan Jaakko toteaa innoissaan sen olevan ihka aito panssarikupu.
Jaakko päättää lähteä heti kertomaan asiasta tykistötonttu Vilholle, joka on parhaillaan Linnean apuna keittiössä kuorimassa punajuuria ja porkkanoita sekä viestitonttu Sepolle, joka viettää aikaansa museon kirjastossa, nenä kirjassa kiinni kuten tavallista.
- Hei Seppo, Jaakko huhuilee ja koputtaa toimistorakennuksen ikkunaan. Tule ulos katsomaan mitä minä olen löytänyt. Ja niin Seppo ja Jaakko päättävät hakea vielä Vilhonkin uutta outoa esinettä pällistelemään.
- Minusta se on myös aika ruma ja ihan ruosteessakin, mikä se oikein on, ihmettelee Vilho.
- No voi hyvänen aika teidän kanssanne, sehän on sodanaikainen aito panssarikupu, sanoo Jaakko.
- SIIS MIKÄ, kysyvät Vilho ja Seppo kuorossa, silmät pyöreinä.
-Siinä on päällä multaa ja sammalta, koska kupu on ollut osittain maan alla. Kuvustahan on yleensä näkyvissä vain sen yläosa. Huomaatteko että kuvun kyljessä on myös kaksi aukkoa, joista toinen on tähtäysaukko ja toinen tähystysaukko.
-Näettekö, tämä tässä on tähystysaukko ja tämä reikä täällä ylhäällä on tietysti ilma-aukko, jaakko huitoo ja osoittelee eri suuntiin.
Kuulin Ilkan ja Kaitsun sanovan, että he kunnostavat tämän vasta keväällä, jolloin tuo kuvun päälle jäätynyt maakerros on myös helpompi poistaa. Kaitsu myös sanoi maalaavansa kuvun kesällä hienolla maastonvihreällä maalilla, kertoo Jaakko.
-No ehkä siitä sitten tulee hieno kunnostuksen jälkeen, toteaa Vilho vähän vielä epävarmana asiasta.
- Mutta mistä tämä oikein on tänne tuotu, kysyy Seppo uteliaana.-Toivat tämän puolustusvoimien kuljetuksena Kontiorannasta. Siis Pohjois-Karjalan prikaatista, jota parhaillaan tyhjennetään, koska prikaati lakkautetaan vuoden lopulla, tietää Jaakko.
-Niin minä luinkin, että vuoden viimeinen päivä varuskunnan lippu lasketaan salosta juhlallisesti. Sellaista se on kun puolustusvoimien rahoitusta kiristetään koko ajan. Monta varuskuntaa joudutaan lakkauttamaan ja myös Sotilassoittokuntia, huokaa Seppo, joka ikävöi jo nyt hienoja Panssarisoittokunnan konsertteja.
Minulta taisi nyt jäädä porkkanoiden kuoriminen kesken, joten ei saada vielä tänäänkään sitä rosollia, huokaa Vilho. Vilho niin tykkää rosollista, sillistä ja erityisesti vaaleanpunaisesta rosollin kastikkeesta. Jouluaattoon on kuitenkin vielä 21 päivää ja vasta sitten saa herkutella Linnean valmistamalla luomukinkulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti