Perjantaiaamuna kello seitsemän pioneeritonttu Jaakko ponkaisee sängystään ylös niin että sängynjouset narahtavat ja kiirehtii tonttuasumuksen keittiöö, jossa leijailee huumaava kahvin ja juuri paistumassa olevien karjalanpiirakoiden tuoksu. Linnea nostaa höyryävän puurokattilan pöytään juuri kun Jaakko ilmestyy oviaukkoon hymyillen suu korvissa.
-Tänään se viimein avautuu, puhkuu Jaakko innoissaan.
- Niin mikä, kysyy tykistötonttu Vilho vielä vähän unenpöpperöisenä ja testaa keittiön nurkassa olevaa vaakaa. Paino on taas noussut parissa viikossa pari kiloa Linnean pöperöitä syödessä. Pitäisi varmaan alkaa kuntoilla, muuten ei housunvyötärö kohta enää riitä, huokaa Vilho.
- No perusnäyttelyn kolmannessa kerroksessa oleva pioneerien suojeluosio tietysti, ettekö te nyt muista, sanoo Jaakko vähän harmistuneena.
- Ei ole nyt leivoksia tarjolla, tietää Vilho, sillä hän on kuullut Sirkan tilanneen ravintolasta vaan tavallisia pullia, kahvia ja kuohuviiniä.
- Meinaatko sinä mennä avajaisiin, kysyy Seppo Jaakolta.
-Ei me kyllä uskalleta ihan sinne avajaisiin tulla, mutta oven raosta voidaan kuunnella, sanoo Vilho ja Seppo nyökyttelee vieressä. Linnea on myös sitä mieltä, että helposti sitä tontut jää jalkoihin, kun on paljon juhlavieraita. Ja sitten hän joutuu taas paikkaamaan mahdollisia ruhjeita.
-Mutta mennään nyt heti katsomaan miltä siellä valmiissa näyttelyssä näyttää, keksii Seppo.
- Sinä löysit avaimet, huudahtaa Seppo kun näkee Vilho köpöttelevän toimistorakennuksesta Sirkan avainnippua heilutellen.
- Tottahan toki, sanoo Vilho ja niin tonttukolmikko kiipeää kolmanteen näyttelykerrokseen Vilhon puhistessa peränpitäjänä, sillä kasvanut vatsakumpu hidastaa askelia.
- Vilho raottaa varovasti suojeluosion painavaa ovea ja tontut pujahtavat sisään.
-Kylläpä täällä on hienoa, huokaa Jaakko. Niin on tavarat hyvässä järjestyksessä vitriineissä.
- Ja katsokaa tässä seinätaulussa on präntättynä kaasuaseen lyhyt historia, toteaa Seppo.
- Niin tässä näyttelyssä esitellään pioneeriaselajiin kuuluvan suojelualan historia itsenäisessä Suomessa suojelutiedusteluun, valvontaan, suojautumiseen ja puhdistamiseen liittyvän kuva- ja tekstiaineiston sekä esineiden kautta, kertoo Jaakko.
- Ja täällä on hevonenkin jolla on suojanaamari, hihkaisee Vilho. Kyllä se onkin isokokoinen miten Kaitsu on saanut sen siirrettyä tänne kolmanteen kerrokseen, ihmettelee Seppo.
- No kyllä se hissillä tuotiin, tietää Jaakko.
- Mikä tämä vempele on kysyy Seppo ja tökkii sillä Jaakkoa.
- Se on säteilymittari Jaakko toteaa. Hei minusta näyttää siltä, että sinä säteilet oudosti, sanoo Seppo ja ihmettelee mittarin osoittimen heilahdusta.
Viisari vaan heilahti kun sinä täräytit sitä laitetta, tuhahtaa Jaakko ja menee jo tutkimaan seuraavan lasikaapin sisältöä.
-Tulkaas nyt kaikki tänne, käskee Jaakko.
- Tässä vitriinissä on suojavaruste jota jaettiin sodan aikana kaikille asukkaille eli tämä on väestönaamari ja sen säilytyslaatikossa on myös käyttöohjeet. Niin ja tämä kirja Taistelukaasuista ja kaasusuojelusta vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta, sanoo Seppo ja syventyy kirjasen tekstiin.
- Mihin Jaakko katosi hätääntyvät Vilho ja Seppo poistuessaan näyttelytilasta ja oven kolahdettua kiinni.
- Ehkä Jaakko lähti jo maistelemaan Linnean riistakäristystä, sanoo Vilho.
- Mutta Jaakko onkin jäänyt odottelemaan kello 15.00 alkavia avajaisia yhteen lasikaappiin kuten lupasi. Katsotaan miten käy huomaako juhlaväki että paikalla on myös pioneeritonttu, jonka vatsa saattaa kyllä kurnia jo aika äänekkäästi iltapäivällä.
