"Lauantaina museolla oli tosi kiireinen päivä, kun tykistö-, pioneeri ja viestikiltalaiset huhkivat ulkonäyttelyalueella ja myös monta ryhmää vieraili museon näyttelyissä", toteaa viestitonttu Seppo sunnuntaina aamiaispöydässä.
"Myös kaimallani museonjohtaja Jaakolla riitti kiireitä lauantaina", sanoo pioneeritonttu Jaakko ja sukii partahaiveniaan edustavampaan kuntoon.
"Niin Jaakko esitteli lauantaina museon toimintaa: kiltalaisille, Kuortaneen reserviläisille ja vielä iltapäivällä myös rauhanturvaajille, lisää Jaakko.
"Kuortaneen reserviläiset antoivat museolle myös hienon lahjoituksen", huomauttaa tykistötonttu Vilho ja lappaa lisää appelsiinimarmeladia paahtoleivälleen.
Lahjoituksen vastaanotti museon Pohjolasalissa museonjohtaja Jaakko Martikainen. Kuulien luovuttajina olivat oikealta:
Kuortaneen reserviläiset ry:n puheenjohtaja Mika Viitanen, yhdistyksen
jäsen Jukka Kotola sekä yhdistyksen johtokuntaan kuuluva Jari Takanen.
"Joo kävin museomestarin huoneessa katosomassa ja Ilkan pöydällä on kolme komeaa tykinkuulaa", toteaa viestitonttu Seppo ja hörppää samalla kahvia ja mässyttää Linnean leipomaa korvapuustia.
"Kuulat ovat peräisin Ruonalla ja Salmella 1.- 2.9.1808 käydystä kiivaasta taistelusta", sanoo Seppo.
"Niin, niiden kahden sykyisen päivän aikana ratkaistiin Suomen kohtalo yli 100 vuodeksi eteenpäin aina maamme itsenäistymiseen asti", jatkaa Vilho.
Ja niin Vilho alkaa lukea selostusta, jonka reserviläiset ovat Jaakolle jättäneet tykinkuulien mukana:
"Syyskuun ensimmäisinä päivinä 1808 käytiin Kuortaneen kunnan Ruonan ja Salmen kylissä Suomen historian, professori Aulis J Alasen mukaan Suomen sodan rajuimmat taistelut. Venäläisen kenraalin, kreivi Kamenskin johtamat venäläiset joukot hyökkäsivät yli 7000 miehen voimin kenraali Adlercreutzin
4000 miehestä koostuvan armeijan valmisteltuja asemia, puista
rakennettuja estemurroksia ja vallituksia vasten. Molempien armejoiden
tykistöllä oli oma merkittävä roolinsa taistelujen kulussa.
Adlercreutzin tykistön pääpatterin muodosti majuri Charpetierin johtama
Suomen tykistörykmentin kuuden 6-naulaisen tykin muodostama patteri.
Venäläiseen tykistöön kuului myös 3-naulaisia tykkejä."
Ruonan ja Salmen kaksoistaistelun tappiot olivat raskaat: suomalaisten
menetykset olivat 26 upseeria ja 653 miestä, joista osa jäi vangeiksi
tai muuten katosi. Venäläisten kokonaistappiot olivat 17 upseeria ja
827 miestä. Ruonan ja Salmen taistelut käytiin keskellä kyliä
rintamalinjojen mennessä pahimmillaan talojen pihojen läpi. Tuolloin
pystyssä olleissa rakennuksissa sanotaan olleen jokaisessa tykinkuulien
tekemiä reikiä.
23.5.2015 Museonjohtaja Jaakko Martikainen ja Jari Takanen sekä lahjoitetut tykinkuulat.
"Kuulin tänään henkilökunnan kahvipöytäkeskustelun, jossa Ilkka ja Samuel totesivat että kuulat sijoitetaan museon perusnäyttelyn ensimmäiseen kerrokseen Suomen sota osioon ja niille tehdään myös oma vitriini", sanoo Seppo tohkeissaan.
"No nyt lähdetään kyllä katsoman niitä kuulia ennen kuin Kaitsu ja Ilkka laitavat ne jemmaan odottamaan sitä omaa vitriiniä", toteaa Vilho ja paukauttaa henskeleitään. "Sopii",vastaavat Jaakko ja Seppo yhteen ääneen, ja niin lähdetään taas päärakennuksen ensimmäiseen kerrokseen.
Myöhemmin museomestari Ilkan huoneessa:
"Tämä tässä on siis 12 -naulan kuula ja ne kaksi pienempää ovat 3- ja 6 -naulaisia kuulia", toteaa Vilho asiantuntevasti.
"No nyt lähdetään kyllä katsoman niitä kuulia ennen kuin Kaitsu ja Ilkka laitavat ne jemmaan odottamaan sitä omaa vitriiniä", toteaa Vilho ja paukauttaa henskeleitään. "Sopii",vastaavat Jaakko ja Seppo yhteen ääneen, ja niin lähdetään taas päärakennuksen ensimmäiseen kerrokseen.
Myöhemmin museomestari Ilkan huoneessa:
"Tämä tässä on siis 12 -naulan kuula ja ne kaksi pienempää ovat 3- ja 6 -naulaisia kuulia", toteaa Vilho asiantuntevasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti