"Myös viestitonttu Seppo kömpii keittiöön ja huokaa: "Taas siellä sataa ja on mustaa ja synkkää".
"Miksi ei tule lainaan enää kunnon talvea", ihmettelee pioneeritonttu Jaakkokin.
"Itsenäisyyspäivänäkin oli aivan karmea keli, kun räntää satoi lähes koko juhlapäivän ajan, murehtii Vilho.
"Niin kyllä siellä ulkona nuttu kastui pahemman kerran ja varpaita alkoi paleltaa", myöntelee myös Linnea ja kantaa pöytään paistettuja pekonin siivuja ja mukakokkelia.
"Kyllä tuoksuukin herkulliselta", nuuhkii Jaakko ja lappaa pekonia lautaselleen.
"Puuro on vielä hautumassa, joten jättäkää sillekin tilaa ja ja kahvin kanssa olen säästänyt muutaman kanelipullan itsenäisyyspäivältä", kertoo Linnea.
Syödääs nyt, niin tulee parempi mieli ja saadaan tämä joulukalenterikin taas ajan tasalle, toteaa Jaakko.
Ja niin aamiaispöydässä aletaan tarinoida itsenäisyyspävän tapahtumista:
Museo päärakennuksen aulan näyttelynurkkauksessa oli tänä vuonna Sirkan tekemä itsenäisyyspäivän näyttelysomistus, johon liittyy myös seuraava tarina:
Talvisota kotirintamalla 6.12.1939
Mikkelissä päämajan toimistoupseerina palveleva tykistön majuri Nils Stolpe on saanut itsenäisyys-
päiväksi lomaa ja saapunut kotiin Hämeenlinnaan. Hänen opettajavaimonsa Anelma, toimii ilmavalvontaottana ja on illalla lähdössä taas suorittamaan kahden tunnin päivystysvuoroaan Aulangon näkötorniin. Ennen lähtöään Anelma keittää kuitenkin kahvit korvikeen sijaan, kun Nils on tuonut Mikkelistä kahvinpapuja.
Vuonna 1939 Presidentinlinna oli suljettu pomitusten pelossa eikä siellä voinut pitää minkäänlaista itsenäiyyspäivän vastaanottoa. Itsenäisyyspäivää ei juhlittu myöskään kotirintamalla, koska valtioneuvosto oli muuttanut päivän työpäiväksi sotaponnistusten vuoksi. Kynttilöitä kansalaiset kuitenkin sytyttelivät ikkunoilleen.
"Täällä toisella tuolilla on myös kiikarit", huomaa Seppo.
"Anelma varmaan tarvitsi niitä ilmavalvontatehtävissään", toteaa Jaakko.
"Niin ja pöydällä on kaksi lehteä Hakkapeliitta ja Lotta Svärd -lehti vuodelta 1939", huomaa Jaakko.
"Tämän lottakupin Sirkka sai lainaksi paikalliselta lottaperinneyhdistykseltä, kuten nämä pitsiliinatkin", kertoo Linnea.
"Mitähän ne ovat radiosta tuolloin itsenäisyyspäivänä kuunnelleet, miettii Seppo.
"Lähtiköhän Nils saattamaan Anelmaa sinne näkötornille, sillä ilmavalvonta oli lottien vaarallisimpia tehtäviä. Matkat kuljettiin jalan, hiihtäen tai pyörällä ja ne piti kulkea hiljaa ja pimeässä sillä vaarana olivat pommitukset, mutta myös desantit," kertoo Vilho.
"Huomenna voidaankin sitten katsella puolustusvoimien paraatikuvia. Itsenäisyyspäivänä täällä Hämeenlinnassa oli aika paljon väkeä katselemassa ohimarssia", toteaa Vilho.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti